Unkarin itsevaltainen pääministeri Viktor Orbán ajaa EU:ssa häikäilemättömästi omia etujaan. Nyt Orbán on aktivoitunut EU-areenalla, jotta Unkari voisi pidentää asemaansa tukien saajana.
Näin arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklóssy.
Turhautuminen Unkariin nousi EU:ssa ja Natossa entuudestaan, kun Orbán suuntasi heinäkuussa heti Unkarin EU-puheenjohtajuuskauden alkajaisiksi omille ”rauhanmatkoilleen” Venäjälle ja Kiinaan.
Jo aiemmin Unkari jarrutteli Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosesseja sekä pyrki yksin estämään EU:n yhteisen Ukraina-tuen etenemisen. Unkari on myös ylläpitänyt suhteitaan Venäjään ja kiristää toistuvasti Naton ja EU:n päätöksentekoa omien etujensa edistämiseksi.
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) kysyi heinäkuun lopussa EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä ääneen, onko Euroopan unioni Unkarille oikea paikka. Tällä viikolla Orbánin kyseenalaiset lausunnot suututtivat myös Unkarin läheisen liittolaisvaltion Puolan.
Unkari on EU:n suurimpia nettosaajia
Unkari hyötyy itse huomattavasti EU:n jäsenyydestä. Maa oli vuonna 2021 Puolan, Kreikan ja Belgian jälkeen EU:n neljänneksi suurin nettosaaja. Maa sai EU:lta tukea 4,3 miljardia euroa enemmän, kuin millä se liiton toimintaa rahoitti.
Katalin Miklóssyn mukaan Unkari on ollut EU:lle tärkeä maa lähinnä siksi, että se oli osa EU:n ensimmäistä laajentumista itään ja entisiin kommunistisiin maihin. Unkarin jäsenyys ja demokratisoituminen auttoi rauhan säilyttämistä alueella.
– Myös se, ettei Unkari lähtenyt esimerkiksi Valko-Venäjän suuntaan, on vahvistanut EU:n asemaa muissa entisissä kommunistisissa maissa.
Taloudellisesti Unkari tarjosi myös loistavia uusia markkinoita, pääasiassa suurille saksalaisille autonvalmistajille, Miklóssy arvioi.
Toisaalta Unkarin oikeusvaltiokehitys jämähti paikalleen jo Orbánin vuonna 2010 alkaneen valtakauden alussa, mikä on aiheuttanut ongelmia Euroopan unionin sisällä.
EU:n löysä linja rohkaisee Orbánia
Miklóssyn mukaan Orbán ajaa omalla vastahakoisuudellaan EU:hun löysempää sääntelyä, jossa paikalliselle päättämiselle ja kansallisille intresseille olisi enemmän tilaa.
– Orbán kykeni vain kahdessa viikossa kokoamaan Euroopan parlamenttiin uuden Euroopan patriootit -ryhmän (PfE). Se tarkoittaa, että Orbánin ajamalle politiikalle löytyy kannatusta myös muissa EU-maissa.
PfE nousi välittömästi EU-parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi.
Miklóssyn mukaan mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että Unkari lopettaisi kiusanteon.
– Jos Unkari kykenee kaikesta painostuksesta huolimatta uhmaamaan EU:n yhteistä linjaa, maa ei tule Orbánin aikana muuttamaan linjaansa.
Unkarin käytös on mahdollista EU:n perussopimuksen takia. Sopimusta päivitettiin viimeksi vuonna 2007. Tuolloin Unkarin nykykäytöstä ei osattu ennakoida. Siksi sopimuksessa on eräänlainen valuvika.
– Jos EU:n perussopimusta ei avata ja muuteta niin, että yhteisiin päätöksiin riittäisi yksimielisyyden sijaan määräenemmistö, Unkari tulee jatkamaan päätöksenteon vaikeuttamista.
Perussopimuksen muuttaminen vaatisi jokaisen jäsenmaan hyväksynnän ja sen uudistaminen on siksi käytännössä mahdotonta. Nykyinen sopimus ei myöskään salli jäsenmaan erottamista.
– Orbán on itse luvannut, ettei Unkari ole lähdössä EU:sta mihinkään niin kauan, kun se ei joudu liiton sisällä nettomaksajan asemaan.
Miklóssyn mukaan EU:n laajeneminen itään ja Balkanille tarkoittaisi EU:n tukirahojen uudelleenjakamista, sillä tukea tarvitsevia maita tulisi lisää. Samalla Unkarin jäsenyydestä saamat hyödyt ovat vaarassa heikentyä.
– Tämän takia Orbán on aktivoitunut myös EU-areenalla. Hän haluaa ottaa EU:n sisäisiä instituutioita haltuun ja saada aikaan muutoksia, jotta Unkari voisi pidentää asemaansa tukien saajana.
EU:n ainoa keino Unkarin ruodussa pitämiseksi on toistaiseksi ollut sille tarkoitettujen tukien jäädyttäminen.
Tiettyjen hankkeiden maaliin saattamiseksi jäädytettyjä varoja on kuitenkin jouduttu vapauttamaan. Esimerkiksi viime joulukuussa EU vapautti Unkarin käyttöön 10 miljardia euroa, Miklóssyn mukaan hyvin heppoisin perustein.
– EU:n taipuminen on ollut Unkarin kohdalla hyvin lyhytnäköistä ja rohkaisee Orbánia entisestään.
Miklóssyn mukaan kaikkien Unkarille maksettavien tukien jäädyttäminen saattaisi olla yksi keino Orbánin suitsimiseksi. Toistaiseksi EU on välttänyt ratkaisua, sillä sen pelätään johtavan EU-kriittisyyden lisääntymiseen Unkarissa.
Natossa Unkari voidaan sivuuttaa
Puolustusliitto Natossa Unkarilla ei ole yhtä suurta vaikutusvaltaa kuin EU:ssa.
Eri maiden maanpuolustuskykyä arvioiva Global Firepower sivusto sijoittaa Unkarin asevoimat sijalle 54, kun vertailussa on mukana 145 maata.
Naton sisäisessä vertailussa Unkari sijoittuu sijalle 19/32, juuri Suomen taakse. Maan takana on lähinnä pienempiä valtioita kuten Baltian maat, Belgia, Luxemburg ja Islanti.
Unkarin rooli Euroopan ja Naton yhteisen puolustuksen ylläpitämisessä ei ole kovin keskeinen, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Iso-Markku on perehtynyt muun muassa Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön sekä Naton ja EU:n suhteeseen.
Aivan kuten EU:nkin kohdalla, Unkari hyötyy Nato-jäsenyydestä enemmän kuin mitä muut Nato-maat hyötyvät Unkarista.
– Nato hyötyy lähinnä Unkarin maantieteellisestä sijainnista, Iso-Markku sanoo.
Hänen mukaansa monet maat myös ajattelevat, että Unkari on parempi pitää sotilasliiton sisällä kuin ulkopuolella, koska siten siihen on helpompi vaikuttaa.
– Muuten meillä saattaisi olla hyvin hankala naapuri ja selkeä Venäjän kätyri keskellä Eurooppaa.
Iso-Markun mukaan Unkarilla ei ole Natossa aivan yhtä paljon vipuvartta kuin EU:ssa. Natossa on enemmän epämuodollisia toimintatapoja, joiden avulla Unkari voidaan taivutella mukaan tai sivuuttaa päätöksenteossa.
Pohjois-Atlantin sopimus ei kuitenkaan sisällä pykälää, joka mahdollistaisi jäsenmaan erottamisen. Natossa ei myöskään ole mitään muodollista rangaistusmenettelyä.
Orbánin asema murenemassa?
Unkarissa käydään seuraavan kerran parlamenttivaalit vuonna 2026. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Orbán on lähdössä vaaleihin heikommassa asemassa kuin kertaakaan aiemmin Fidesz-puolueen aikakaudella.
– Maaliskuussa Orbánille ilmaantui vahva haastaja, kun aiemmin Fideszin sisäpiirissä vaikuttanut Péter Magyar liittyi Tisza-puolueeseen ja ryhtyi vastustamaan Orbánia.
Magyarin suosio on noussut nopeasti. Hänen tapauksensa on herättänyt toivoa siitä, että Fideszin sisällä on enemmänkin erimielisyyksiä.
Fidesz on hyvin hierarkkinen puolue, jossa Orbánin näkemysten haastaminen on kiellettyä.
Magyar on kritisoinut Orbánin Unkariin istuttamaa hallintomuotoa, sekä kertonut tahtovansa kitkeä korruptiota ja korjata maansa välejä EU:hun.
– Euroopan unionissa pidätetään varmasti tällä hetkellä hengitystä ja toivotaan, että Magyarin aloittama liike kestää, Miklóssy arvioi.
Selvää lienee kuitenkin se, että EU pysyy Unkarin panttivankina ainakin kahden vuoden ajan.
